6. lokakuuta 2014

Lennokkuutta

Multa on viimeaikoina päässyt unohtumaan tietynlainen lennokkuus piirtämisessa. Nyt näprääminen on jäänyt vähän vähemmälle, kun oon treenannut mustekynällä. Se antaa anteeks vähän enemmän kuin tussi, mut ei silti juuri ollenkaan, vaan pakottaa piirtää tietyllä tavalla. Sopii mulle. Pitäis muutenkin opetella piirtää vähän nopeemmin.
 Pitkästä aikaa päädyin kokeilemaan varsiterää ja mustetta ja rakastuin (ohimenevästi mahdollisesti) Kävin ostamassa myös pari uutta erilaista terää, katotaan mitä tulee. Terä on oikeasti todella mukava käyttää, kuhan vaan pääsee siihen kiinni. Sen jälki on paljon kauniimpaa kuin tussien, mutta ei kyllä ole samalla tavalla hallittavissa. En enää yhtään ihmettele, miksi suuret sarjakuvataiteilijat piirtävät originaalinsa aina paljon isompaan kokoon - pientä pränttiä on todella vaikea hallita. (On siinä kyllä painotekniset syytkin.) Olen päätynyt kompromissiin ja teen pieniä yksityiskohtia 0,05 kokoisella tussilla ja loput terällä. Tosin terälläkin vois saada parempaa jälkeä pienemmällä terällä... Hmm.  täytyy kokeilla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti